Ensimmäisen vuoden kokemuksia SOPPI-hankkeesta

Kokemuksia työn ja opiskelun ulkopuolella oleville nuorille suunnattujen palveluiden kehittämisestä Rovaniemen Kiekko Ry:ssä (SOPPI-hanke, ESR)

Rovaniemen Kiekon, Kemin lämäreiden ja Oulun Kärppien kolmivuotisen yhteishankkeen ensimmäinen vuosi on takana. Roki Ry:n hanketyöntekijä Eero Vierola on kerännyt yhteen kokemuksia ja keskeisiä tuloksia Rovaniemeltä.

Mihin SOPPI-hankkeella pyritään?

Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä -hankkeessa (SOPPI-hanke, ESR) kehitetään kolmannella sektorilla toimivien urheiluseurojen ja julkisen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä. Tässä tapauksessa yhteistyö on tarkoittanut työn ja opiskelun ulkopuolella oleville nuorille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Käytännössä julkisen sektorin toimijat, kuten Lapin Te-toimisto, Rovaniemen Nuorten ohjaamo ja Edurosäätiö ovat ohjanneet Roki Ry:n työtehtäviin ilman työtä ja opiskelupaikkaa olevia nuoria. Tarkoituksena on ollut kehittää toimiva palvelumalli, josta hyötyy niin kohderyhmän nuoret, julkinen sektori kuin urheiluseurat.

Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa raportissa (TEM raportteja 8/2012) nostetaan esille nuorisotyöttömyyteen liittyviä haasteita. On havaittu, että nuorten pitkittyneellä työttömyydellä on yhteys sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Esimerkiksi nuorten asunnottomuus, mielenterveys ongelmat, päihde-ongelmat ovat jo nyt vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Nuorten ajautuminen tämän kaltaisiin elämäntilanteisiin on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä. Kaikilla nuorilla tulisi olla tasavertainen mahdollisuus hyvinvointiin ja merkitykselliseen osallisuuteen yhteiskunnassa. Taloudellisessa mielessä yhden nuoren elinikäisen syrjäytymisen on laskettu aiheuttavan jopa miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. Soppi-hankkeessa pilotoitavalla toimintamallilla pyritään ennalta ehkäisemään nuorten joutumista tämän kaltaisiin elämäntilanteisiin. Mikäli nuori on erinäisistä syistä johtuen jäänyt opintojen ja työn ulkopuolelle, voi seuratyötoimintaan osallistuminen toimia hyvänä välietappina oman urapolun löytämisessä.

Kuinka monta nuorta on osallistunut hankkeeseen? Miten nuoret ovat päässeet mukaan seuratyötoimintaan?

Ensimmäisen vuoden aikana hankkeeseen on osallistunut 44 nuorta. Rovaniemen Kiekossa osallistuneita on ollut 14. Nuoria on tullut toimintaan mukaan monella tavalla. Useimmissa tapauksissa nuoret ovat ohjautuneet palveluun julkisen sektorin yhteistyökumppaneidemme kautta. Esimerkiksi Rovaniemen Nuorten Ohjaamossa ohjaaja on kartoittanut toimintaan soveltuvia nuoria ja esitellyt työkokeilumahdollisuutta Rovaniemen Kiekko Ry:ssä. Mikäli nuori on kiinnostunut mahdollisuudesta, olemme järjestäneet kolmikantatapaamisen, jossa on keskusteltu sekä nuoren, että seuran tarpeista toimintaan liittyen. Useimmissa tapauksissa yhteiset intressit ovat löytyneet ja työkokeilu on voitu aloittaa. Seurassa nuoren työnkuvan suunnittelu on aloitettu miettimällä niitä vahvuuksia ja motivaation kohteita, joita nuorella luontaisesti on. Nämä vahvuudet on saattanut liittyä esimerkiksi nuoren opiskelutaustaan, harrastuksiin tai luonteeseen. Työnkuvien muodostamisessa on otettu huomioon myös seuran tarpeet ja ne työtehtävät joita seuratyön arkeen kuuluu. Esimerkiksi rakennusalan perustutkinnon omanneen nuoren kohdalla työnkuvan ydin muodostui joukkueiden huoltajille tarkoitetun työtilan rakentamisesta, mutta tämän lisäksi nuori osallistui myös seuran harrasteohjaus- ja talkootoimintaan. Näin nuori sai toteuttaa ydinosaamistaan, mutta pääsi perehtymään myös muunlaisiin seuratyötehtäviin sekä tutustumaan näissä tehtävissä toimiviin ihmisiin.

Usein työkokeiluun osallistuneilla on ollut taustalla jonkinlainen omakohtainen kokemus seuratoiminnasta. Ollemme kuitenkin onnistuneet osallistamaan toimintaan mukavasti myös niitä nuoria joille seuratoiminta on ollut uutta. Tätä on myös tietoisesti haettu, sillä usein seurantoiminnan ulkopuolelta tulevalla nuorella on jotain tarpeellista osaamista ja ymmärrystä, jota seuratoiminnassa ei välttämättä valmiiksi ole. Toisaalta on myös hyvä, että seurayhteisön toimintaan voi päästä osalliseksi vähän myöhemmässäkin vaiheessa, mikäli omakohtainen kokemus urheiluseuratoiminnasta on lapsuudessa jäänyt väliin.

Miten nuoret ovat hyötyneet seuratyökokeilusta?

Työkokeilun kautta seuratoimintaan osallistuneille nuorille on myönnetty korotettua työmarkkinatukea. Uskomme, että hyödyt ovat kuitenkin olleet taloudellista tukea kokonaisvaltaisemmat. Yleisen reipastumisen, osaamisen lisääntymisen, työ- ja opiskelupoluille ohjautumisen lisäksi olemme havainneet, että nuoret löytävät usein myös uusia ystäviä seurayhteisöstä. Myös nuorilta saatu palaute on tukenut näitä havaintoja:

Työkokeilija 18v.

"Koin, että työkokeilu vaikutti todella positiivisesti työelämän valmiuksiini. Olen oppinut, nähnyt ja kokenut paljon uutta ja hyödyllistä tulevaisuutta varten. Ennen työkokeilua en olisi voinut sanoa olevani valmis täyspäiväiseen työskentelyyn seuratoiminnassa, mutta nyt koen olevani vähintään erittäin lähellä täyttä valmiutta vaikka täyspäiväiseen työskentelyyn jossain seurassa. Työkokeilu ei ole vaikuttanut positiivisesti pelkästään työelämän valmiuksiin, sillä olen myös paljon valmiimpi pian alkaviin opintoihini. Voi myös olla, että en olisi päässyt pääsykokeista läpi ilman työkokeilun aikana oppimiani asioita viestinnästä."

Työkokeilija 24v.

”Koen työkokeiluni vaikuttaneen työelämävalmiuksiini, ainakin seuratyöhön liittyvien asioiden kannalta positiivisesti, kun on päässyt seuraaman yhdistyksen toimintaa sisältäpäin. Erilaiset työtehtävät ovat helpottaneet minua toimimaan uusien tuttavuuksien kanssa. Toimistossa on ollut koko työkokeiluni ajan huikea ilmapiiri ja mukavia työkavereita."

Vaikka nuorten kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia, niin pelkkää ruusuilla tanssimista ei seuratyö kuitenkaan ole ollut. Urheiluseuratoiminnalle ominaiset vaihtelevat työajat on välillä koettu haasteelliseksi. Esimerkiksi Lappi Areenalla järjestettävien konserttien aikana työaika on saattanut ajoittua myöhäiseen iltaan ja yöhön. Toisaalta seura on pyrkinyt vastavuoroisesti joustamaan kun nuorella on omia menotarpeita ilmennyt. Myös toimitilat ovat ajoittain käyneet ahtaaksi kun pienessä toimistossa on päätoimisten työntekijöiden lisäksi työskennellyt useampi työkokeilija. Tähän on ongelmaan haettu ratkaisuja työvuorojen jaksottamisella ja toimitiloja lisäämällä.

Miten seura on hyötynyt työkokeilijoista?

Nuoret ovat osallistuneet monipuolisesti seuratoiminnan perustehtävien, kuten harraste-/kilpaurheilun ohjaamiseen ja valmentamiseen, yleisötapahtumien järjestämiseen ja talkootyötehtävien toteuttamiseen. Perustehtävien lisäksi olemme kyenneet hyödyntämään nuorten erityisosaamista toimintamme edelleen kehittämisessä (esim. datanomi it-tukena ja valokuvausharrastaja seuran visuaalisen viestinnän kehittäjänä). Nuorten avulla olemme myös kyenneet toteuttamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä uusia palveluja, kuten seuran sisäinen tyky-liikunta, yleisöluisteluvuorot, nuorille suunnatun harrasteryhmän perustaminen ja liikuntakerhojen/-tapahtumien toteuttaminen. Suunnitteilla on myös muita terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita-/tapahtumia, joiden toteuttamiseen nuoret tulevat osallistumaan. Tästä esimerkkinä 20.-21.5.2017 Lappi-areenalla ensi kertaa järjestettävät liikunnan ja hyvinvoinnin SportWell-messut. Tapahtuman tulot käytetään lasten ja nuorten harraste-/ kilpaurheilun tukemiseen.

Työkokeilijoiden osallistaminen seuratoimintaan on edellyttänyt myös kovaa työtä. Erilaisista lähtökohdista tulevien nuorten ohjausprosessien hallinta on vaatinut seuran työntekijöiltä uudenlaista asennetta ja osaamista sekä työaikaa. Esimerkiksi työkokeilijoiden perehdyttäminen on varsinkin alussa vaatinut aikaa, mutta onnistuneen perehdytyksen jälkeen nuoresta on saattanut saada erinomaisen assistentin päivittäisten työtehtävien hoitamiseen. Myös nuorten erilaisten lähtökohtien ja kykyjen ymmärtäminen on vaatinut seuratyöntekijöiltä paljon. On täytynyt pohtia miten nuoren osaamispotentiaali saadaan seuratyössä esille ja hyödynnettyä. Tässä asiassa on vielä paljon kehitettävää, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Parhaillaan seuratyöhön osallistuvat nuoret voivat olla merkittävässä roolissa seuran elinvoimaisuuden edistämisessä. Seuratyöntekijöiden keskuudessa toimintamallin yhteiskunnallinen tarkoitus on sisäistetty hyvin ja nuorten auttaminen elämässä eteenpäin on koettu myös henkisesti palkitsevaksi.

Miten Soppihankkeessa kehitettävä toimintamalli juurrutetaan pysyväksi osaksi seuratoimintaa?

Hankkeen aikana on kyettävä luomaan palvelumalli, jonka hyödyt tunnistetaan ja tunnustetaan sekä toimintaan osallistuvien nuorten, urheiluseurojen että julkisen sektorin toimijoiden näkökulmista. Mikäli tässä onnistumme, ovat pysyvän palvelumallin edellytykset olemassa. Olemme pohtineet, että urheiluseuroilla voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi harraste-/yhteisövastaavat, joidenka tehtävänä olisi kehittää urheiluseuroja alueellisina osallistajina. Urheiluseurayhteisön toimintaan osallistumisen tavat ja tasot voisivat vaihdella kohderyhmien mukaan. Tämän kaltaisen toimintamallin toteuttamiseen ja rahoittamiseen saattaisi löytyä intressejä niin urheiluseuroilta kuin julkiselta sektorilta.